torstai 24. heinäkuuta 2014



Mietin pitkään, kirjoittaako tästä aiheesta ollenkaan.

Viikko sitten söimme perheen kanssa yhdessä iltapalaa, kun yhtäkkiä jokin taustalla pyörivissä tv-uutisissa yllätti minut niin, etten edes huomannut peitellä asiaa siskoni 9- ja 4-vuotiailta lapsilta. Matkustajalentokone oli ammuttu alas Ukrainan yllä.

Pian tv-ruudulla näkyi kartta, josta selvisi, että kyseessä oli Malaysian Airlinesin lento MH17 Amsterdamista Kuala Lumpuriin. Ei voi olla totta, taas Malaysian Airlines! Minulla kesti hetken tajuta, että olin itsekin juuri tuolla lennolla maaliskuussa, kun matkustin Nepaliin Amsterdamin ja Kuala Lumpurin kautta. Silloin Ukrainan kriisi oli vasta juuri alkanut, eikä mieleeni olisi muutenkaan tullut pelätä sotatoimialueiden yli lentämistä. Muistan kuitenkin lennolla katsoneeni karttaa, kun lensimme Krimin niemimaan yli, ja miettineeni, mitä alapuolellamme mahtoi parhaillaan tapahtua.

Muistan tuolta lennolta myös Malaysian Airlinesin stuertin, joka jäi mieleen poikkeuksellisen pirteytensä ja iloisuutensa vuoksi. Olikohan hän työvuorossa turmalennolla? Missä hän on nyt? Keitä muita lennolla oli? Ehtivätkö he edes huomata, että koneeseen osui? Miten tällaista voi edes tapahtua? Kysymykset vaivasivat minua myöhään yöhön.

Moniin kysymyksiin ei ole vieläkään saatu vastauksia, eikä ehkä koskaan saadakaan. Kaikkien koneessa olleiden ruumiita ei ole saatu edes tunnistettavaksi, saatika kotiin. Tapahtumien kulkua ei ole perinpohjin selvitetty, eikä syyllisiä osattu varmuudella nimetä. Toivon, että näihin asioihin tulee muutos. Ennen kaikkea toivon, että omaiset saavat tukea ja voimia, ja että tällaiset tragediat voidaan jatkossa välttää.

Toivon myös parempaa onnea Malaysian Airlinesille, joka on saanut kärsiä jo kahdesta turmasta, joita se ei varsinaisesti ole aiheuttanut. Luin jostain, että matkailijat ovat jo sankoin joukoin alkaneet perua lentojaan Malaysian Airlinesilla. Mielestäni se ei ole tarpeen, mutta jokainen tekee tietysti omat päätöksensä. Omasta mielestäni Malaysian Airlines on kuitenkin hyvä ja turvallinen lentoyhtiö ja lentäminen noin yleisesti yhtä turvallinen matkustustapa kuin ennenkin.

Jos tästä tragediasta jotain haluaa oppia, niin ehkä sen, että kannattaa pitää sukulaiset ja ystävät tarkkaan perillä omista matkasuunnitelmista. Jos jotain sitten tapahtuukin, niin epätodennäköistä kuin se todella onkin, niin ainakaan rakkaiden ihmisten ei tarvitse elää epätietoisuudessa ja odottaa tietoa viranomaisilta.

Turma muistuttaa myös siitä, miten yhtäkkiä elämä saattaa katketa, olit sitten lennolla tai kotioloissa. Meillä kun on vain tämä yksi elämä, eikä sen pituutta voi ennustaa. Kannattaa nauttia siitä vielä kun voi, elää hetkessä, toteuttaa unelmiaan, keskittyä positiiviseen ja levittää iloa myös ympärilleen.





3 kommenttia:

  1. Kohtalon ivaa, että kirjoitin tämän postauksen samana päivänä, kun Air Algérien matkustajakone syöksyi maahan Malissa. Niin surullinen tapaus sekin! :(

    VastaaPoista
  2. Viime aikoina on ollut kyllä aivan kauhea kausi lentomatkailulle :( Ja oli kai ihan sattumaa, että tämä toinekin kone oli Malaysian Airlinesin kone ja nyt ihmisillä on huonot fiilikset koko yhtiöstä. Hyviä pointteja tuossa lopussa ja loistava tuo lause kanssa, niin totta. Lisäisin itse vielä, että vaikka suomalaisia tuppisuita ollaankin, niin oikeasti kertokaa läheisillenne että he ovat tärkeitä, koska ei sitä vain koskaan tiedä mitä tapahtuu elämässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on! :( Kummallista, miten onnettomuuksia joskus sattuu rykelmissä ja sitten ei pitkään aikaan mitään.

      Olen samaa mieltä myös tosta sun pointista, mutta tuli noista suomalaisista tuppisuista vielä mieleen, että jos puhuminen kertakaikkiaan on liian vaikeaa, niin voi tehdä myös mukavia tekoja. :)

      Poista